Parhaat pilkkipaikat

Jos pilkkiminen kiinnostaa, mistä kannattaa aloittaa? Varustus on tärkeä asia – sekä tietysti paikka. Saalistahan kaikki haluavat! Millainen paikka aloittelijan kannattaa valita tietylle kalalajille järveltä, joelta, lammelta tai mereltä? Tässä artikkelissa käydään muutama vinkki läpi eri kalalajeille.

Pilkkikausi alkaa yleensä siitä, kun pienet lammet ja järvet menevät jäähän. Jäiden paksuunnuttua pilkkijät pääsevät myös syvemmille vesille, tosin jään paksuus kannattaa aina tarkastaa. Neuvoja tähän löytyy jään turvallisesta paksuudesta kertovasta artikkelistamme.  Runsasluminen talvi on pilkkijöille hyvä, sillä lumipeite jään päällä lisää kalojen aktiivisuutta ja näin ollen saalismääriä.

Ahven

Ahven on helppo kala aloittaa harrastus. Se on Suomen yleisin lajike ja sitä löytyy ympäri maata. Talvella ahventa saa helpoiten matalikoista – paikat, joista helposti saa saalista, ovat yleensä syvän veden lähellä. Jos lähellä on niemien kärkiä, kannattaa niiden lähellä olevista matalikoista kokeilla. Pieniä ahvenia löytää helposti alle kolmen metrin syvyydestä.

Ahvenet liikkuvat sujuvasti matalassa ja syvässä sekä niiden välillä. Jos mielit isoja vonkaleita, kannattaa kokeilla vähän syvemmältä. Suuret ahvenet ovat sydäntalvella 10-14 metrin syvyydessä. Jos jostain syvyydestä tärppää, kannattaa jatkaa kyseisessä sijainnissa. Sydäntalvella ahvenet ovat laiskoja liikkumaan, joten jos jostain ei tärppää, kannattaa pian vaihtaa paikkaa.

Ilmastonmuutos on vaikuttanut myös suurentuneeseen ahvenen kokoon. Lämpimät ja pidentyneet kesät ovat lisänneet ahvenien ja kuhien kasvua. Norppien alueella verkkokalastuksen kielto on myös parantanut kalojen kokoa.

Hauki

Jos mielit haukia saaliiksi, kannattaa kokeilla niiden pyydystämistä matalimmista vesistä. Kala painaa jo helposti muutaman kilon ja siitä saa jo erilaisen kalastuskokemuksen ahveneen verrattuna. Pilkkiminen on ihan erilainen kokemus verrattuna avovedellä kalastukseen. Pilkkimällä saattaa viettää samassa paikassa koko päivän verrattuna avokalastukseen, jossa paikkaa on pakko vaihtaa useimmiten aika pian. Joskus saalistaa tulee samasta reiästä koko päivän, sillä hauki syö sykleittäin. Jos sattuu osumaan oikeaan sykliin, saattaa saalista saada kerralla paljon.

Haukia löytää ympäri Suomea monenlaisista vesistöistä, mutta lammet saattavat olla kultakaivoksia. Pienistä paikoista saattaa saada valtavasti haukea, kun taas isompia yksilöitä löytää järvien lahdista sekä mereltä. Jäiden tullessa hyviä pilkkipaikkoja ovat kaislojen reunat. Optimaalinen paikka on lahti, joka on 4-5 metriä syvä ja matalimmillaan 1-2 metriä. Isoimmat hauet majailevat usein keskellä lahtea.

Made

Made eroaa ahvenesta ja hauesta siinä, että se on talvisin aktiivinen liikkuja. Se lisääntyy tammi-helmikuussa ja etsii silloin innokkaasti myös ravintoa. Toisin kuin muita lajikkeita, sitä pyydystetään pimeällä, mikä toki kaamoksen aikaan ei ole suuri ongelma.

Made on yleinen kala Suomessa, mutta siitä huolimatta sitä saattaa olla vaikea löytää juuri tämän liikkuvuutensa takia. Se esiintyy meressä, järvissä sekä hitaammissa joissa. Made viihtyy matalissa lahdissa ja niiden kivikoissa, joihin laskee puro tai joki. On myös hyvä muistaa, että nämä kalat ovat usein parvissa.

Mateet kulkevat virtausten mukana ja kutevat mieluummin kovissa pohjissa mutapohjien sijaan. Reikiä kannattaa porata jäähän jokisuusta pitkälle merelle tai järvelle, koska virtaukset saattavat muuttua nopeasti. Jos löydät niiden kutupaikan, kokeile uudestaan samoilla paikoilla. Made kutee uskollisesti samoilla paikoilla useasti. Parhaat madesaaliit tulevat Etelä-Suomesta helmikuun alussa, kun ne etsivät silloin kumppaneita. Suuret naarasmateet, jotka ovat lähes 7 kiloa, ovat silloin täynnä mätiä.

Kuha

Kuhasaalis voi olla yhtä hyvä kesällä sekä talvella, jos on taitava sekä onnekas kalastaja. Kuha on mateen tapaan liikkuvainen kala, jota löytyy sekä järvestä, joesta että merestä. Jäiden tullessa talvella, kuhat tuntuvat viihtyvän erityisen hyvin joissa. 2000-luvun puolella monet kalastajat siirtyivätkin joille matalikkojen sijaan.

Kuhan pilkinnässä välineillä ei ole niin suurta vaikutusta kuin paikalla. Jos kuulee hyvistä kuhapaikoista, kannattaa aloittaa niistä. Kuhat ovat merellä pienempiä kuin joissa ja järvissä, mikä johtunee siitä, että ne jäävät merillä verkkoihin nuorempina.

Kuhapilkin voi aloittaa heti jäiden tullessa. Merellä sekä järvellä syvänteiden lähellä olevat matalikot ovat tyypillisiä paikkoja. Kuha ei varsinaisesti viihdy matalikolla, vaan sen välittömässä läheisyydessä. Salmet ovat myös sille mieluisia paikkoja, mutta se siirtyy helmikuuksi jo pois joesta. Kuitenkin kuhan liikkuvuudesta johtuen se saattaa äkkiä palata jokeen ison parven kanssa ja jotain kalamiestä saattaa onnistaa.

Kirjolohi

Jos on tottunut pilkkimään pelkkiä ahvenia, saattaa kirjolohi siiman päässä olla todella erikoinen tuttavuus. Sen saa kyllä syömään, mutta saaliin saaminen ylös saattaa olla haastavaa. Kirjolohta voi pilkkiä ympäri Suomea. Metsähallitus omistaa lisäksi kohteita, joista saa kirjolohta. Pääkaupunkiseudulla on myös muutama lampi, joista saa kirjolohta.

Koska kirjolohi on istuttajalleen kallis kala, kannattaa maksaa lupa. Sen pilkintää varten tarvitsee ison avannon, jonka kairan pitää olla 6-8 tuumaa. Myös kalastustarvikkeiden tarvitsee olla lajiketta varten hankitut syöttejä myöden. Se viihtyy lammen rannoilla niemessä, joko syvällä tai matalalla kohdalla. Kirjolohia kannattaa pilkkiä pohjasta, sillä ne ovat aktiivisia liikkujia, joten kannattaa rauhallisesti odottaa saalista.